[39.3] Tämä vilpitön kuuliaisuus kohdistukoon ainoastaan Jumalaan, mitä taasen niihin tulee, jotka pitävät itsellään Jumalan vertaisia suojelijoita sanoen: »Me palvelemme vain niitä, jotta ne lähentäisivät meitä Jumalaan», Jumala kyllä totisesti heidän riitansa ratkaisee; varma on, ettei Jumala johdata oikeaan valehtelijoita eikä kiittämättömiä.
[39.6] Hän on luonut teidät kaikki yhdestä olennosta antamalla tälle veroisensa parikseen. Hän on antanut teille kahdeksan elukkaa pareina karjaksenne. Hän antaa teille elämän äitienne kohduissa; tämä on luomistyötä jälkeen luomisen, kolminkertaisessa pimeydessä; sellainen on Jumala, teidän Herranne, Hänen on kuninkuus, ei ole muuta jumalaa kuin Hän, miksi siis kääntyisitte poispäin?
[39.7] Jos olette kiittämättömiä, niin onhan Jumala ylenpalttisesti itselleen riittävä, tarvitsematta teiltä hituistakaan. Hän ei pidä palvelijainsa kiittämättömyydestä. Mutta jos te olette kiitollisia, Häntä ilahduttaa tämä ominaisuutenne, eikä kukaan joudu toisen kuormaa kantamaan; Herranne tykö on teidän palattava, ja Hän silloin luettelee teille tekonne, sillä Hän totisesti tietää kaiken, mitä povessanne piilee.
[39.8] Ja kun ahdinko piirittää ihmisen, tämä huutaa Herraansa avukseen kääntyen alinomaa Hänen puoleensa; mutta kun Hän sitten antaa ihmiselle suosiotaan, tämä unohtaa sen, jonka vuoksi hän Häneltä taannoin apua anoi, ja asettaa Jumalan rinnalle kilpailijoita johdattaen siten ihmisiä harhaan Hänen tieltään. Sano: »Nauttikaa nyt vähän aikaa elämästä kiittämättömyydessänne, olettehan kuitenkin tulen omat!»
[39.9] Vai saisitteko saman osan kuin se, joka palvelee Herraa yönkin tunteina, langeten kasvoilleen tai rukoillen seisoaltaan, joka pitää mielessään tulevaa elämää ja luottaa Herransa armoon? Sano: »Ovatko tietävät ja tietämättömät samanarvoisia? Vain ymmärtäväiset ottavat vaarin.»
[39.21] Etkö ole huomannut, kuinka Jumala lähettää vettä ylhäältä pilvistä, sitten antaa sen virrata maahan, taas nousta pinnalle lähteinä; ja veden mukana ilmestyy kaikenlaista vihantaa, joka sitten lakastuu, niin että näet sen kellastuvan; vihdoin Hän antaa sen mureta ja hajota. Tässä on todellakin muistutus ymmärtäväisille.
[39.23] Jumala on ilmoittanut parhaan sanomansa, Kirjan, jonka eri osat toisiinsa sopeutuvat ja josta väliin luetaan sellaista, mikä panee jumalaapelkääväisten ihon väreilemään ja sitten heidän sydämensä heltyen Jumalaa mietiskelemään; sellainen on Jumalan johdatus, Hän ohjaa sillä ketä suvaitsee, ja kenet Jumala jättää harhaan, sille ei löydy opasta.
[39.38] Jos te heiltä kysytte, kuka on luonut taivaat ja maan, he varmaan vastaavat: »Jumala.» Sano: »Ettekö niin ollen voi päätellä, mahtaisivatko ne, joita Jumalan sijasta kumarratte, torjua vahingon, jos Jumala tahtoisi ihmistä vahingoittaa, tai mahtaisivatko he estää Hänen armonsa tulemista, jos Jumala suvaitsisi armoaan osoittaa? Sano: »Minulle on Jumalassani kyllin. Häneen luottavat luottavaiset.»
[39.42] Jumala ottaa huostaansa joka ihmisen sielun hänen kuollessaan, ja sellaisilta, joiden aika ei ole kuolla, heidän nukkuessaan. Niiden sielut Hän pidättää, joiden Hän on kuolla määrännyt, ja muiden sielut palauttaa Hän määrähetkeen asti. Tässä on tunnusmerkki ihmisille, jotka mietiskelevät.
[39.71] Ja ne, jotka uskon kielsivät, ajetaan joukoittain helvettiin, kunnes portit avataan ja vartijat heille sanovat: »Eikö teidän luoksenne tullut sananjulistajia omasta keskuudestanne lausuen teille Herransa ilmoituksia ja varoittaen teitä tämän päivän saapumisesta?» He sanovat: »Kyllä.» Mutta olihan uskon kieltäjille valmiina rangaistustuomio.